Kirjoitan tätä postausta Liettuan pääkaupungista Vilnasta. Tämä reissu on vielä osa siitä, mitä olen velkaa Lahden ammattikorkeakoululle, jotta voin noutaa paperini joulun alla pois. Näin ollen ei muuta kuin tervehdys kaikille täältä etelästä!

Palautin syyskuussa opinnäytetyöni, jossa tarkastelin sosiaalisen median ilmiöitä b-to-b-ympäristössä pk-yritysten näkökulmasta. Tämän työn tuloksia olette voineet seurata kuluneen vuoden aikana KontaktiVerkon toiminnassa. Tässä kirjoituksessa otan esiin muutaman asian, joita olen huomannut sosiaalisen median kehityksessä kuluvan vuoden ajalta.

Vaihe 1. Somehype

Vuoden vaihteen aikoihin Suomi-Twitteriin ilmestyi #taskubileet. Tuon myötä suomalaiset twitteristit alkoivat tviitata toisilleen suomeksi. Tämä voi kuulostaa pieneltä yksityiskohdalta, mutta #taskubileet todella aloitti Suomi-Twitterin. Tämän myötä itse myös innostuin uudelleen ja toden teolla Twitteristä. Näin kävi myös monille muille ja tästä alkoi todellinen somehype myös Suomessa. Keskustelut käsittelivät paljolti sosiaalista mediaa ja sen lähes kaikkivoipaisuutta yritysten markkinoinnissa ja viestinnässä. Soraääniä ei juuri kuultu, eikä kritiikkiä somen mahdollisuuksia kohtaan esitetty. Erilaisia esimerkkejä onnistuneista sosiaalisen median markkinointiponnistuksista löydettiin jatkuvasti ja niistä oltiin yhdessä hyvin innostuneita. Tätä vaihetta voitaisiin somettajien keskuudessa pitää ensirakkauden aikana, jolloin some näyttäytyi täydellisenä ja mahtavana. Tämä vaihe kesti kevään vahvana, mutta SoMeTiMe2010 jälkeen alkoi ääni kellossa kuitenkin hiljalleen muuttua.

Vaihe 2. Kyseenalaistus

Loppukeväästä hypetys alkoi laantua. Vahvimmatkin someintoilijat alkoivat esittää mielipiteitä, joiden mukaan sosiaalisen median toimet eivät tee autuaaksi. Entistä enemmän kyseltiin todellisten suomalaisten menestystarinoiden perään. Samalla myös erilaisia tarinoita alkoi ilmaantua. Sosiaalinen media alkoi osoittaa voimaansa ja sen suosio ei suinkaan laantunut, vaan siitä tuli koko yritysmaailman puhutuin aihe myös Suomessa. Tässä vaiheessa some vasta joutui osoittamaan tehonsa, koska nyt vasta tuloksia todella alettiin vaatia. Tämä vaihe on oikeastaan vielä kesken, vaikka osittain ollaankin jo siirrytty seuraavaan.

Vaihe 3. Uudistuminen

Loppukesästä ja syksyn alettua sosiaalinen mediakin aloitti jälleen uuden kauden. Voidaan sanoa, että some on lyönyt itsensä läpi niin, että sen mahdollisuudet yleisesti tunnustetaan. Facebook on noussut niin suureksi osaksi jo suomalaistenkin viestintää, että sen totaalinen ohittaminen on vaikeaa. Uusia twitteristejä tulee päivittäin ja myös muut kuin viestinnän ammattilaiset ovat löytäneet sähköiset viestintäkanavat. Tästä riippumatta törmään jatkuvasti tilanteisiin, jossa keskustelun toinen osapuoli ei usko sosiaaliseen näkökulmaan tai ei ainakaan sähköisten kanavien tehoon. Samalla kun osa vielä jättäytyy ulos sosiaalisesta mediasta ja pyrkii välttämään avoimuutta ja kanssakäymistä, somea keväällä hypettänyt porukka keskustelee jo siitä, mitä somelle tehdään seuraavaksi. Sosiaalinen media käsitteenä alkaa olla jo pystyyn kuollut edelläkävijöiden näkökulmasta, joten jotain uutta on keksittävä. Tämä vaihe on nyt aluillaan ja sen etenemistä seuraan mielenkiinnolla. Todennäköisesti sosiaalinen media ei käsitteenä loputtomiin kestä, mutta muutos yritysten viestinnässä ja avoimuudessa on varmasti tullut jäädäkseen. Itse olen kuitenkin vielä päättänyt pysytellä some-termissä ihan vaan selkeyden vuoksi. On hyvä puhua asioista ymmärrettävällä tavalla ja sosiaalinen media alkaa viimein olla ymmärrettävä myös suuremmalle yleisölle. Kelkasta putoaminen on kuitenkin helppoa ja se tapahtuu nykyään nopeasti. Täytyykin toivoa, että maailma, niin kuin minä sen tunnen, on vielä olemassa palattuani Suomeen ;)

Mitä mieltä olet sosiaalisesta mediasta yleensä tai siitä, mikä nimitys ilmiölle sopisi paremmin? Tästä jatkan mielelläni keskustelua ja väännän tarvittaessa näkemysteni puolesta. Hauskaa loppuviikkoa kaikille!

-Perttu